Väri on auringosta tai muusta valolähteestä tulevaa aaltomuotoista sähkömagneettista säteilyä eli valoa. Jokaisella värisävyllä oma aallonpituus
Mitä väri on sävy, kylläisyys ja valööri pää- ja välivärit
Väri! Mistä puhutaan, kun puhutaan väreistä?
- VALO
- TULKINTA
- SYMBOLIIKKA, USKOMUKSET ja HISTORIA.
- Väreissä on VOIMAA.
Värit muodostuvat valoaalloista, jotka ovat osa elektromagneettista energiaa.
Auringon valkoinen valo voidaan jakaakolmikulmaisella prismalla spektrin väreiksi.
Sävy, kylläisyys ja valööri
Värisävy = väri itsessään eli esim. punainen, sininen, keltainen.
Värikylläisyys = värin intensiteetti eli värin voimakkuus. Pudas väri on voimakkain. Harmaan kylläisyys on nolla.
Valööri = värin tummuusaste. Valöörin avulla kuvaan saadaan syvyysvaikutelmaa.
Pää- ja välivärit
Murrettu väri syntyy, kun väriin sekoitetaan sen vastaväriä.
Taitettuun väriin on lisätty myös mustaa/valkoista/harmaata. Tällöin puhutaan valööristä eli tummuusasteesta sekä värikylläisyydestä.
Sävy säilyy harmaata, mustaa ja valkoista lisätessä, muuttuu vastaväriä lisätessä.
Väri ja sen aistiminen
Ihminen aistii värin, kun valo heijastuu jostakin värillisestä kohteesta silmän verkkokalvolle.
Eri ihmisten värien näkö- ja niiden erottamiskyky ovat erilaisia.
Kaikilla on sama värien erotteluprosessi, jossa aivot tulkitsevat silmän kautta tulevan impulssin muuntaen sen väriksi.
Pinta, joka heijastaa valon kaikki osat, näyttää valkoiselta.
Pinta, joka imee itseensä valon kaikki osat, näyttää mustalta.
Jos sininen pinta valaistaan oranssilla, se näyttää mustalta -> oranssi ei sisällä sinisiä säteitä
Varjo saa sävyä valon vastaväristä.
Jälkikuva – kun katsoo pitkää voimakkaan väristä kuviota ja kääntää katseen valkoiseen, näkyy kuvion vastavärisenä.
Värin havaitseminen perustuu kolmeen asiaan:
1. valoon, joka on värin lähde
2. kohteeseen, eli siihen, miten kohde vastaa väriin
3. silmään, joka ottaa värin vastaan.